Korkomarkkinat ovat tästä entistä varmemmat. Samoin kuin siitä, että vahvimmat eurovaltiot pitävät rahaliiton pystyssä vaikka väkisin.
Eurovaltioiden talousnäkymiä ja luottokelpoisuutta herkeämättä puntaroivilla. Jos etsitään hyviä ja huonoja puolia. Huomataan hyviksi puoliksi esimerkiksi että epäilijöistä huolimatta Suomi selviää tästä taantumasta selvästi pienemmin vaurioin kuin useimmat muut euromaat. Suomen valtion luottokelpoisuus on maailman ehdotonta huippua, Suomi saa varmuudella rahoitusmarkkinoilta kaiken tarvitsemansa lainarahan.
Sitten huonoja puolia, Suomi kuuluu maksajiin siinä vaiheessa, kun vähävelkaisimmat eurovaltiot ryhtyvät antamaan hätärahoitusta valkaisimmille eurokumppaneilleen.
Saksa sittenkin
valmis auttamaan
Korkomarkkinoiden käsitys euroalueen valtioiden keskinäisistä suhteista on merkittävästi muuttunut sen jälkeen, kun Saksan poliittinen johto alkoi helmikuun loppupuolella pyörtää aikaisempia kovia puheitaan.
Aiemmin Saksan johto piti tiukasti kiinni periaatteesta, jonka mukaan kukin euroalueen jäsenvaltio pitäköön huolen omista raha-asioistaan. Euroalueen ylivoimaisesti vahvimman maan viesti oli tyly mutta selvä: raha-apua ei tipu.
Riskien muuttuminen
näkyy markkinoilla
Korkomarkkinoilla Saksan uusi viesti on parin viime viikon aikana mennyt perille, ja nyt markkinat uskovat eurovaltioiden keskinäiseen tukeen selvästi enemmän kuin vielä helmikuun alussa.
Muutos näkyy selvästi eurovaltioiden velkakirjojen ja näihin liittyvien luottoriskijohdannaisten noteerauksissa.
Markkinoiden mukaan heikoimpiin eli riskipitoisimpiin eurovaltioihin liittyvät riskit ovat pienentyneet ja vahvimpiin eli vähäriskisimpiin eurovaltioihin liittyvät riskit ovat hieman kasvaneet.
Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että velkaisimmilla ja suurimpia pankkiriskejä kantavilla eurovaltioilla ei ehkä olekaan niin suurta pelkoa rahahanojen sulkeutumisesta ja suoranaisesta kassakriisistä kuin vielä jokin aika sitten näytti.
Tarvittaessa
apua löytyy
Markkinanoteerausten lisäksi sävy on selvästi muuttunut myös eurovaltioiden talous- ja rahoitusnäkymiä luotaavissa analyyseissä. Luokittaja pitää yleisenä väärinkäsityksenä, että rahaliiton sopimukset estäisivät eurovaltioiden keskinäisen talous- ja rahoitusavun.
Suomen riski
olematon
Suomen jälleenrahoitusriski on yhtiön (moody) mukaan olematon, niin kuin useimmilla muillakin eurovaltioilla. Suomen luottokelpoisuusluokitus on paras mahdollinen.
Vahvat auttavat
tai kärsivät itsekin
Jos tilanne heikkenee rahoitusmarkkinoilla merkittävästi ja heikoimmat eurovaltiot ajautuvat rahoituskriisiin, on Suomella ja muilla vahvimmilla eurovaltioilla Moody'sin mukaan keinoja heikompiensa tukemiseen. Ensimmäinen ja yksinkertaisin keino olisi yhtiön mukaan sama, jolla Suomi ja muut Pohjoismaat ovat jo sopineet auttavansa Islantia.
Toinen keino olisi jo myönnettyjen luottojen muuttaminen alkuperäistä pitkäaikaisemmiksi. Kolmas keino olisi Moody'sin mukaan maksuhäiriöiden salliminen, joskin yhtiö pitää tätä kaikille eurovaltioille erittäin haitallisten seurannaisvaikutusten takia hyvin epätodennäköisenä.
Luokittaja uskoo eurovaltioiden tarvittaessa käyttävän tarjolla olevia apukeinoja. Jos ne eivät näin tee ja yksikin eurovaltio ajautuu kassakriisiin, olisivat seuraukset yhtiön mukaan kaikille eurovaltioille vielä raskaammat kuin mitä hätäavun tarjoamisesta koituisi.
Rahaliiton hajoamiseen tai yhdenkään jäsenvaltion eroamiseen Moody's ei usko alkuunkaan, vaan pitää rahaliiton hajoamisen riskiä olemattomana. mielestäni tämä taas tarkoittaa, että Suomi kuuluu siihen vahvimpien eurovaltioiden ydinryhmään, jonka tiukan paikan tullen odotetaan ilmoittautuvan heikompien jäsenmaiden tukirahoitukseen, mutta esim islannin laina oli pieni riski omasta näkökulmastani. Mutta ainakin voi tietää että suomi saa lainansa takaisin, ja saa tarvittaessa lainaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti