perjantai 27. maaliskuuta 2009
Töissä vain statuksen takia?
Pietilä sanoo, että työssäkäynti vahvistaa opiskelijan tunnetta oman elämänsä hallinnasta ja tukee itsenäistymisprosessia. Opiskelija usein ilmaisee näin haluavansa pärjätä omillaan.
Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen opinto-ohjausta tarjoava journalistiikan assistentti ja tutkija Panu Uotilan mukaan opiskelijalta voi tuntua ahdistavalta, jos hänellä on vaikeuksia saada oman alantyöpaikkaa. Mutta mielestäni kuitenkin työ kuin työ olisi syytä ottaa tässä vaiheessa vastaan, sillä tilanne työpaikkojen suhteen on heikko.
Sosiaaliset paineet vaikuttavat monelta suunnalta. Työskentely tuo opiskelijalle arvostusta yhtä lailla kuin kenelle tahansa kansalaiselle.
Heini-Maria Pietilä on sitä mieltä, että opettajat arvostavat opiskelijoita, joilla on kokemusta omalta koulutusalaltaan, mutta myös työkokemus ylipäänsä on arvostettua. Ja onhan tämä totta, kun yrittää hakea töitä on etupäässä ne, joilla on aikaisempaa työkokemusta. Oli se sitten miltä alalta tahansa, mutta mieluiten juuri kyseiseltä alalta, josta hakee töitä.
Teknillisessä korkeakoulussa on myös huomattu, että sosiaalinen painostus työntekoon on aika rajua.
Opintopsykologi Timo Tapola TKK:sta sanoo, että heillä työskentely oman alan työpaikoissa on muodostunut melkeinpä säännöksi. Perinteenä on, että opiskelijoita palkataan avustaviin töihin, jolloin opiskelun annetaan jäädä sivummalle. Työnteosta opiskelijat saavat varmasti opiskeluun hyviä neuvoja ja kokemusta alasta. Mielestäni fyysinen työ on kuitenkin parasta oppimista.
TKK:n opiskelijat pääsevät yleensä viimeistään kolmantena tai neljäntenä opiskeluvuotena alan kesätöihin. Paine tehdä työtä kasvaa kuitenkin opiskeluvuosien myötä.
Jo kuudennella vuodella oleva opiskelija, joka ei ole ollut alalla töissä, on kovan sosiaalisen paineen alla, kertoo Tapola.
Hän suosittelee opiskelijoiden keskustelevan keskenään, muun muassa sellaisten kanssa ketkä ovat jääneet ilman kesätöitä. Kavereilta voi kysellä, mitkä ovat niitä keinoja millä pääsee alan töihin. Opiskelijatoverit voivat antaa sellaista tietoa, millä saa kiinnitettyä työnantajan mielenkiinnon.
Heini-Maria Pietilän mukaan paineiden keskellä on tärkeä säilyttää tunne siitä, että elää omalta tuntuvaa elämää. Pitää myös muistaa tehdä asioita, jotka tuottavat mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia.
Lähde: Talous Sanomat 27.3.2009
Viitattu: [27.3.2009]
Huoltotase
Työvoimapula huolestuttaa
Tähän pulaan on monta eri syytä. Vientialojen työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa ainakin väliaikaisesti. Kotimaan hoitoaloilla on edelleen työvoimapulaa.
Rahaa tarvitaan lisää talouteen tai sitten sen kierrätystä on vauhditettava kaikin keinoin. Suomen taloudessa välttämättömin raha kansantalouteen ja sen kasvuun tulee vientitulona. Jos vientiä ei olisi, bruttokansantuotteen arvo ja kansantulo henkeä kohden olisivat vain mahdottoman pieni osa nykyisestä.
Työvoimapulan yksi malli on pula sairaanhoitajista ja muusta hoitohenkilökunnasta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Tällä hetkellä pelkästään sairaanhoitajia puuttuu 350. Myös muuta hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitäkin puuttuu.
Hus palkkaa pulaansa sairaanhoitajia Filippiineiltä. Sairaanhoitajia on lähtenyt töihin Ruotsiin, Norjaan ja Lähi-idän maihin. Työvoimaa ei ole mistä ottaa, koska esimerkiksi sairaanhoitajien työttömyysaste on koko maassa hyvin alhainen. Yksin Husista jää eläkkeelle seuraavien 12 vuoden aikana 2 600 hoitajaa.
Hoidettavia riittää ja tulee koko ajan lisää. Sen takaa väestön ikääntyminen ja ehkä myös huonontuneen elämäntavat. Ennusteen mukaan myös hammaslääkäreistä on kohta pulaa, koska koulutusta leikattiin takavuosina. Suomi ei sijoitu vieläkään kovin korkealle maailman terveystilastoissa. Sairastavuutta pitäisi vähentää korostamalla terveyden merkitystä ja terveitä elämäntapoja koululiikunnasta alkaen.
torstai 26. maaliskuuta 2009
Kahden vuoden lamaannus
Meneillään oleva taantuma on taloushistoriassa poikkeuksellinen. Koko teollistunut maailma kärsii siitä samanaikaisesti, se koskee rahoitussektoria, teollisuutta, palveluja, investointeja, kaikkea.
Syyttävä sormi osoittaa Yhdysvaltoihin, etenkin ahneisiin amerikkalaisiin investointipankkiireihin, joiden vastuuttomuudesta kaikki saavat nyt kärsiä.
New Yorkin yliopiston professori Nouriel Roubini alkoi varoitella jo 2006, että asuntokupla johtaa vääjäämättä syvään lamaan. Hänen mukaansa Yhdysvallat on parhaassa tapauksessa vasta taantuman puolessa välissä. Yhdysvalloissa asuva suomalainen taloustieteen professori Bengt Holmström on Roubinin kanssa samoilla linjoilla. Hän pelkää, että kansainvälinen talouskriisi pitkittyy ja Yhdysvaltojen pankkisotkut leviävät entistä laajemmin Eurooppaan.
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tutkimusjohtaja Olivier Blanchard arvioi, että maailmatalouden kasvu taantuu tänä vuonna 0,5 prosenttiin. Se on alhaisin luku toisen maailmansodan jälkeen. Merrill Lynchin ekonomisti David Rosenberg ei puhu enää taantumasta, vaan lamasta. Hän uskoo, että Yhdysvaltain osakemarkkinat putoavat vielä 20 prosenttia ja asuntojen hinnat 15 prosenttia ennen kuin pohja saavutetaan. Kansainvälistä taloutta analysoivan RGE-monitorin pääanalyytikko Christian Menegatti pitää tilannetta vielä synkempänä. Hän ennusti tammikuun puolivälissä, että Yhdysvaltain osakeindeksit saattavat romahtaa vielä 40 prosenttia.
Kansainvälisten sijoitusrahastojen johtajat ennustavat, että pörssikurssit kääntyvät nousuun tänä vuonna. Taaleritehtaan rahastoyhtiön toimitusjohtaja Esko Immosen mukaan ensimmäisiä nousun merkkejä kannattaa etsiä yritysten tilauskannasta. Kun teollisuudelle alkaa kertyä uusia tilauksia, tietää se, että työllisyys alkaa kohentua ja yritysten tulokset parantua. Immonen ennustaa, että talouskehitys kääntyy paremmaksi aikaisintaan 2010. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Paavo Suni hakee ensimmäisiä nousun merkkejä Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta, mistä finanssikriisi sai alkunsa 2007. Hän uskoo, että uusi nousukausi alkaa, kun asuntojen hintojen lasku pysähtyy. Rikkaiden teollisuusmaiden järjestön OECD:n pääsihteeri Angel Gurria uskoo, että talouskurjuus jatkuu ainakin vuoden 2010 puoliväliin. Hänen mukaansa ensimmäinen normaali vuosi tulee olemaan 2011. Gurria korostaa, että kysymys on puhtaasta arvauksesta – kukaan ei voi tietää, mitä lähikuukaudet tuovat tullessaan.
Monet ennustavat, että Yhdysvallat menettää mahtiasemansa ja Kiina nousee entistä tärkeämmäksi tekijäksi sekä taloudessa että politiikassa. Edessä on kuitenkin suuria vaaroja. Maailmantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät, jos valtiot alkavat ahdingossaan suojata markkinoitaan ulkomaiselta kilpailulta.
Suomen Kuvalehti SK7 13.2.2009 (viitattu 26.3.2009)
tiistai 24. maaliskuuta 2009
Jo joka viides nuori työtön
Työttömien määrä yleensä nousi 7,6 prosenttiin eli 200 000:een. Vuosi sitten työttömyys- % oli 6,4. Tammikuusta työttömien määrä on noussut 16 000 hengellä.
Miesten työttömyysaste on suurempi kuin naisilla, 8,1 %. Naisten työttömyysaste on pysynyt samalla tasolla kuin vuosi sitten, n. 7 %, kun miesten on noussut 2,3 %-yksiköllä.
Matalin työttömyysaste on Etelä-Suomen läänissä 6,5%, kun taas pahinta työttömyys on Itä-Suomen läänissä 11,6%.
Lomautukset ovat myös kasvussa. Vuosi sitten lomautettuna oli 10 000 henkeä, kun tämän vuoden helmikuun luku Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan on 32 000. Myös ryhmälomautettujen määrä on kasvanut helmikuusta maaliskuuhun 10 000 henkeä.
Kauppalehti.fi [Viitattu 24.3.09]
asuntovelka
Asuntovelallisen kannatttaa korjata korkoale verokorttiinsa
Asuntolainojen korkojen nopea aleneminen saattaa tuoda monelle perheelle ikävän yllätyksen: ensi vuoden lopussa posti tuo maksettavaksi useiden satojen lisäverot.
Moni on ollut varmasti innoissaan romahteista koroista ja unohtaneet kokonaan verottajan ja verovähennyksen. Tämä laskuoppi toimii yksinkertaisesti: mitä vähemmän velkainen maksaa korkoja, sitä vähemmän hän saa vähentää asuntolainansa korkoja veroista.
keskiviikko 18. maaliskuuta 2009
Bemari ja Mersu = Pakkoliitto
Molempien merkkien täytyy eloon jäädäkseen leikata kustannuksiaan reippaasti ja löytää jostain entistä enemmän rahaa haastavaan tuotekehittelyyn. Yksin niillä ei ole varaa yhtälön ratkaisemiseksi. Vaihtoehtona pidätään vain yhteistyötä, mikä ei varmasti tule olemaan halutuin ratkaisu.
Saksalaislehdessä on kerrottu, että konsernit olisivat jo allekirjoittaneet alustavan yhteistyösopimuksen tuotekehittelystä. Sopimuksen uskotaan koskevan tässä vaiheessa tulevaisuuden teknologiaa. Kumpikaan osapuoli ei ole vahvistanut uutista.
Jatkossa konsernien uskotaan laajentavan yhteistyötä mm. alihankintoihin sekä vaihteistojen ja moottoreiden valmistukseen.
BMW:tä ja Daimleria uhkaavat muiden kilpailijoiden liittoumat. Pelkästään kotimaassa Saksassa Audia, Volkswagenia ja Porschea valmistava VW/Porsche-konserni pystyy jyräämään voimallaan.
Daimlerin viime vuoden tulos romahti lähes 70 prosenttia 2,7 miljardiin euroon. Tänään julkistettu surkea tilinpäätös yllätti kaikki ennusteet. Tilikauden viimeisen neljänneksen tulos valahti 1,5 miljardia euroa tappiolle. Vuosi sitten se teki neljänneksellä 1,7 miljardia voittoa. Chryslerin myyntikulut rasittivat yhä tulosta yli 220 miljoonalla eurolla.
Tänä vuonna Daimlerin tuloksen odotetaan putoavan viime vuotta huonommaksi.
Kauppalehti. [Viitattu 18.3.2009] Saatavissa: http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/02/19180&ext=rss
perjantai 13. maaliskuuta 2009
Vanhanen: Valtion tarve ottaa velkaa kasvaa
Matti Vanhanen kertoi Hollannin pääministerille Jan Peter Belkandille, että Suomen valtio voi velkaantua 40-60 miljardilla eurolla. Aiemmin hallitus arvioi velanottotarpeen olevan 30 miljardia euroa.
Tarkoitus olisi ottaa alussa 8 miljardia vuodessa ja myöhemmin 10 miljardia.
Vanhanen ei suostunut kertomaan miten valtio voisi torjua velkaantumista.
Veronkorotuksilla ja menonleikkauksilla voisi välttää velkaantumista.
Yksi tehokkaimmista keinoista vähentää velkaantumista olisi Vanhasen mukaan työnuran pidentäminen. Yksi lisävuosi työurassa tuo valtiolle kolme miljardia, 3 vuotta 9 miljardia.
Olen samaa mieltä Vanhasen kanssa työnuran pidentämisestä, koska ihmisten terveystaso on noussut.
Ihmettelen miten hallitus on voinut arvioida velanottotarpeen olevan ensin 30 miljardia ja nyt se tarvitsee 60 miljardia. Miksi hallitus on kuitenkin tehnyt veronkevennyksiä nyt?
Helsingin Sanomat 12.03.09.
Talouskriisi kasvattaa Suomen velkataakkaa
Pääministeri Matti Vanhanen sanoi torstaina Haagissa Hollannin vierailunsa yhteydessä, ettei Suomen tarvitsisi seuraavan vuoden aikana tehdä rajuja budjettileikkauksia tai kiristää veroja, jos hallitus saa toteuttaa suunnitelmansa työiän pidentämisestä. Vanhasen mukaan hallituksella on vakaa aikomus nostaa eläkeikää, sillä rahaa täytyy saada jostain. Hän sanoo jo vuoden lisäyksen työaikaan tuovan valtiolle kolme miljardia euroa vuodessa.
Vanhanen toteaa myös, että talouskriisin keskellä pitäisi varoja kerätä siirtämällä rahaa jo päätetyn budjetin mukaan sen sijaan, että alettaisiin tehdä hätiköityjä päätöksiä verojen korottamisesta tai suurista leikkauksista. Odotettavissa on kuitenkin siirtoja pääluokasta toiseen, jotta vältyttäisiin massatyöttömyydeltä ja peruspalvelut ja – turva pystytään takaamaan.
Valtionvarainministeri Jyrki Katainen totesi keskiviikkona, että kolmen vuoden päästä on tehtävä rajuja leikkauksia muun muassa kiristämällä verotusta. Vanhanen puolestaan ei lähde ennakoimaan, mikäli uuden hallituksen pitäisi työiän nostamisen lisäksi ryhtyä muihin rajuihin säätötoimenpiteisiin. Vanhanen ei myöskään halunnut ottaa selkeää kantaa, pitäisikö velkaantumisen torjunnassa turvautua ensisijaisesti veronkorotuksiin vai menonleikkauksiin.
Katainen arveli Suomen ulkomaanvelan kasvavan kolmen seuraavan vuoden aikana 30 miljardista aina 40 – 60 miljardiin euroon. Myös Vanhanen myönsi talouskriisin nostavan Suomen velkaa tänä vuonna kahdeksalla miljardilla eurolla ja alijäämä tulisi jatkumaan useita vuosia, sillä talouskriisin vaikutukset näkyvät pitkään.
Haagissa Vanhanen ei saanut Hollannin pääministeriltä Jan Peter Balkenendelta tukea ehdotukselleen eurooppalaisten pankkien läpivalaisusta yhtenäisin säännöin rahalaitosten riskiluottojen selvittämiseksi.
(”Talouskriisi kasvattaa Suomen velkataakkaa”, Turun Sanomat 13.3.2009)
TeliaSonera karsii Suomesta yli 300 työpaikkaa
Työntekijöille päätös tuli yllätyksenä, eikä pääluottamusmies Jussi Hartikaisen mukaan heille kerrottu edes tehtäväkohtaisia perusteita työpaikkojen vähentämiselle. Hänen arvionsa mukaan todellisuudessa työpaikan menettää lähes 400 henkilöä. Työnantajan tekemä päätös neuvotteluiden lopettamisesta oli yksipuolinen ja työntekijät luulivat, että perusteista olisi vielä keskusteltu.
Laajakaistapalveluiden asiakasyksikön työntekijät reagoivat yt-neuvottelujen lopettamiseen marssimalla Rovaniemellä ja Turussa ulos työpaikaltaan. Työseisaukseen osallistui Rovaniemellä lähes sata ja Turussa yli 50 työntekijää. Työpaikkansa menettävät siirretään TeliaSonerassa osaajakeskukseen, jossa työntekijöitä autetaan etsimään uutta työpaikkaa tai kouluttautumaan uusiin tehtäviin. Monien työntekijöiden mielestä se on kuitenkin vain loppusijoituspaikka ennen irtisanomista.
Tämän hetkiset työpaikkojen vähennykset ovat osa konsernin viime vuonna käynnistettyä säästöohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kuluja viidellä miljardilla eurolla tämän vuoden loppuun mennessä. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa 2 900 työpaikan vähentämistä.
Lähde: Helsingin Sanomat, 12.3.2009.
****************************************
Oman kokemukseni mukaan TeliaSoneran asiakaspalvelu on aina ollut riittämätöntä sekä laajakaista- että matkapuhelinpuolella. Jonotusajat ovat useita tunteja, välillä jopa vuorokausi. Mielestäni henkilöstöä tulisi enemmin lisätä kuin vähentää, ja näin antaa myönteinen kuva yrityksestä. TeliaSoneran työntekijöille jatkuvat yt-neuvottelut ovat varmasti raskaita enkä ihmettele jos se heijastuu myös heidän työpanokseensa. Jotain asiasta kertoo sekin, että eräs yrityksen työntekijä oli kirjoittanut TeliaSoneran nettisivuille tekstin: "Palvelumme ovat ylihintaisia - valitse mieluummin DNA tai Elisa".
Talouskriisi voi ohjata isot rahat ympäristöhankkeille
Talous- ja rahoituskriisistä on löydetty yllättäviä hyviä puolia. Sillä voi olla myönteisiä vaikutuksia ympäristöystävällisille hankkeille. EU aikookin elvyttää taloutta sadoilla miljardeilla euroilla. Alueiden komitean Prahan huippukokouksessa on puheenvuorojen tasolla oltu voimakkaasti sitä mieltä, että nämä miljardit tulisi käyttää ympäristö hankkeisiin.
Loogisesti ajateltuna se on selvää, koska unioni on sitoutunut kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energiatuotannon vähentämiseen.
Nämä ympäristön kuormitusta pienentävät hankkeet ovat useasti niin kalliita, ettei niitä voi toteuttaa ilman tukirahoja. Monet päättäjät ovatkin laskeneet, että näillä elvytysmiljardeilla voidaan lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso korosti Prahan kokouksessa kuitenkin, että nämä rahat tulisi kohdistaa pitkän ajan kuluessa lisää arvoa tuottaviin asioihin. Näitä olisi energiantehokkuutta parantaviin investoinnit ja teknologian kehittäminen.
Nyt kriisinhallinta on ollut huonoa, koska apua ei ole koordinoitu. Bonturin mukaan elvytyksessä on keskeistä julkisten investointien oikea-aikainen käyttö.
Julkisen sektorin rahoitusvaje uhkaa elvyttävien investointien käynnistämistä, tämä voi taas tehdä taantumasta entistä syvemmän.
Satakunnankansa 11.3.2009
Viitattu 12.3.3009
torstai 12. maaliskuuta 2009
Sinä pysyt töissä pitempään.
Työterveyslaitoksen professori Matti Ylikoski on epäilevä. Suuren uutisen kohdatessa, murhe omasta tilanteesta jättää usein muiden tarpeet vähemmälle huomiolle. Ylikosken mukaan ihminen ei välttämättä edes rekisteröi, miten päättäjä perustelevat palkansaajan uhrauksen välttämättömyyttä.
Ihmiset miettivät ensin, miten asia itseä koskee. Sen jälkeen ihmetellään, miksi se koskee juuri minua. Jos näihin kysymyksiin ei löydy vastausta, pää saattaa yksinkertaisesti hajota. Jotta hallituksen päätös todella pidentäisi työikää ja sillä saavutettaisiin halutut tavoitteet, kansalaisten on pidettävä eläkeiän nostamista oikeudenmukaisena ja järkevänä.
On monia perusteluja, joilla 65-vuotiaaksi jaksamisen voi todistaa päättäjien metkuksi. Ensinnäkin työelämässä ei voi sinnitellä, jos työtä ei ole. Uutiset, jotka kertovat irtisanomisista ja vanhemman työväen seulomisesta eläkeputkiin, vetävät mattoa ministereiden argumenttien alta. Myös esimerkiksi johtoportaan varhaisempi eläköityminen saattaa heikentää joidenkin motivaatiota jatkaa työelämän parissa 65 ikävuoteen asti.
Psykologi ja psykoterapeutti Annukka Merikallion mielestä eläkeiän nosto on suuri asia. Se satuttaa, vaikka 2 vuoden lisä työelämän pituuteen koskeekin vasta vuonna 1959 ja myöhemmin syntyneitä. Merikallio uskookin että enemmistö työntekijöistä vaihtaa vapaalle niin pian kuin suinkin voi. Suurin osa ihmisistä pääsee eläkkeelle. Selvä vähemmistö ovat ne, jotka kokevat joutuvansa eläkkeelle.
Ristiriita viesteissä ihmetyttää Merikalliota. Ei ole kulunut kauan aikaa siitä, kun puhuttiin luonnollisesta poistumasta yrityksissä. Ikääntyvät työntekijät olivat ylimääräinen kuluerä yrityksille. Nyt kuitenkin samojen ns. kuluerien tulisi jatkaa työtä 65 vuoden ikään asti, vaikka aikaisemmin eivät saaneet olla töissä edes 63-vuotiaiksi. Tämä on psykologin mielestä erityisen koomista.
Monet ihmiset ovat suunnitelleet jo mitä tekevät eläkkeellä. Miten käy kun unelmat siirtyvät muutaman vuoden eteenpäin? Eläkeiän korotus lisää stressiä, sillä ihmiset tuntevat itsensä petetyiksi. Samalla tunne siitä, että oma elämä ei ole hallinnassa saattaa lisääntyä. Merikallio ei kuitenkaan odota eläkeiän nostamisen synnyttävän uutta masennusta, kuitenkin ne joilla on ollut taipumusta synkkyyteen, saattavat kuitenkin saada lisää oireita.
Hallitus perusteli eläkeiän nostamista koko ajan pidentyvällä elinajan odotuksella. Eliniän odote kasvaa joka vuosi noin kolmella kuukaudella. Ihmisten työkyky kehittyy 55 vuoden jälkeen eri suuntiin. Toiset pysyvät ns. ikinuorina kun osa ikätovereista joutuu työkyvyttömyys eläkkeelle. Yritysten on tultava vastaan jos ihmisten edellytetään olevan töissä pitempään. Matti Ylikoski vaatii, että on luotava ohjelmia, joissa työntekijä, esimies ja työterveydenhuolto pohtivat yhdessä asioita. On autettava ihmisiä parantumaan työn rasituksista sekä parannettava työelämän laatua nuoresta alkaen.
Eläkeiän nosto. Talouselämä. [Viitattu 9.3.2009] Saatavissa:http://www.talouselama.fi/tyoelama/article248233.ece
Ulkomaankauppa supistui tammikuussa yli kolmanneksen
Suomen vienti jäi tammikuussa vajaaseen 3,4 miljardiin euroon eli yli kolmanneksen pienemmäksi kuin vuoden 2008 tammikuussa. Tuonti supistui kolmanneksen jääden 3,4 miljardiin euroon. Viimeksi viennin arvo oli tällä tasolla 2003 heinäkuussa ja tuonnin arvo 2005 tammikuussa.
Kauppatase laski viime vuoden tammikuusta järkyttävät 135 miljoonaa euroa, jääden näin 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Kaikki tärkeät tuoteluokat ovat menettäneet osan viennistään edellisvuoteen verrattuna. Sähkötekniikan vienti ja paperin vienti vähenivät yli kolmanneksen ja koneiden ja laitteiden vienti neljänneksen.Hintojen lasku vaikutti osittain öljytuotteiden ja metallien viennin arvoon, pudottaen öjlytuoteiden arvon puoleen ja metallien kolmasosaan edellisvuodesta.
Sähköteknisen teollisuuden tuotteiden tuonti väheni tammikuussa yli kolmanneksen, ja autojen tuonti jäi puoleen edellisvuotisesta. Öljyn hinnan lasku pudotti energiatuotteiden tuonnin arvon puoleen. Metallien tuonnin arvo jäi kolmasosaan edellisvuotisesta, mutta viennin tavoin muutos johtui osaksi hintojen alenemisesta. Kone- ja laitetuonti väheni tammikuussa neljänneksen.
Vienti EU-maihin supistui kolmanneksen ja vienti EU:n ulkopuolelle yli 40 %. Vientiä EU-maihin vähensi erityisesti Saksaan, Ruotsiin, Isoon-Britanniaan ja Alankomaihin suuntautuneen viennin taantuminen. Ulkokaupan vienti putosi puoleen Venäjän viennin supistuttua. Tuonti EU-maista väheni yli kolmanneksen. Tähän suurimmat vaikuttavat olivat Alankomaat, Iso-Britania ja Tanska. Tuonti kaikista EU:n ulkopuolisista kauppakumppaneista väheni; tuonti Venäjältä jäi puolet pienemmäksi kuin viime vuoden tammikuussa.
Suomen täytyykin yrittää saada tuonti- ja vientimarkkinansa vetämään, mutta tämä saattaa osoittautua vaikeaksi ennen maailmantalouden tilanteen tasapainottumista.
"Ulkomaankauppa supistui tammikuussa yli kolmanneksen" - Yle [Viitattu 12.3.2009]. Saatavissa: http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/03/ulkomaankauppa_supistui_tammikuussa_yli_kolmanneksen_608067.html
Tilanne osittain edellislamaa pahempi
Heiskasen mukaan kaikista ennusteista on toteutunet se pahin mahdollinen vaihtoehto.
Suomen taloustilanne on jo nyt osittain pahempi, kuin edellisen laman aikana 1990-luvulla. Heiskanen pitääkin talouden syöksykierrettä ainutlaatuisena tilanteena. Tämän syöksykierteen kestoa onkin lähes mahdotonta ennustaa.
Talouden tulevaisuusennusteet pohjautuvat aina aiempiin tapahtumiin, mutta tässä tapauksessa aiempiin tapahtumiin ei voi verrata, koska nyt nähtävän tapaista ”katastrofia” ei olla koskaan aikaisemmin koettu.
Teollisuuden ja viennin osalta tilanne on jo nyt huomattavasti huonompi, kuin edellislaman aikaan. Tänä päivänä kuitenkin kotimainen kysyntä on korkeaa ja siten eroaa edellisestä lamastamme. Heiskanen korostaakin, että kotipesä on kunnossa ja suomalaisilla pankeilla menee hyvin.
Heiskanen arvioikin, että korkotaso tulee vielä laskemaan entisestään. On jopa mahdollista, että Euribor-korko tullee laskemaan mahdollisesti yhden prosentin tuntumaan. Korkotason muutos ei kuitenkaan tule olemaan pysyvä, vaan korot tulevat nousemaan ”omalle tasolleen” viimeistään laman jälkeen.
Heiskasen mukaan nämä ongelmat ovat lähtöisin Yhdysvaltojen löyhästi harjoitetusta rahapolitiikasta ja hän miettiikin laman jälkeistä korkotasoa, joka voi olla jopa korkeampi kuin aikaisemmin.
Kauppalehti: ”Tilanne osittain edellislamaa pahempi”. Saatavissa:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/03/19942&sort=false [viitattu 12.3.2009]
Helppo raha turvottaa
Kiinan talous toimii, kun työvoima on halpaa, eikä vaadi minkäänlaisia etuja. Sama koskee muita halpatyömaita. Saadaanko tällä kuitenkaan aikaiseksi kestävää kasvua, ja onko Kiinan moottoritiet ja pilvenpiirtäjät merkki kansan hyvinvoinnista. Omasta mielestäni tämä voi saada maan talouden näyttämään hetkellisesti hyvältä ulospäin, mutta on naurettavaa puhua kestävästä kasvusta kun säästetään kouluissa ja terveyskeskuksissa.
Öljymaiden aikaansaama rahapulssi 1970-luvulla sai jo ongelmia aikaan, ja nyt tilanne näyttää vielä pahemmalta kun turvonneet pankki- ja rahoitusalat pyörittävät löysää rahaa miten sattuu. Tämän kohdalla on puhuttu uudesta taloudesta. Lahjakkaat nuoret imettiin kouluissa talouden pariin, ja näin ollen matematiikka, fysiikka ja muut perinteiset aineet kokivat kovia. itse olen aina suosinut vahvasti näitä niin sanottuja perinteisiä aineita ja finanssimaailma onkin mielestäni käyttänyt väärin valtaansa houkutellessaan nuoria talousmaailman pariin.
Helppo raha on tuhonnut monia vakuutusyhtiöitä, suuria pankkeja ja muita yrityksiä. Yrityksen menestyessä pomot päättivät laittaa laiskan rahan tuottamaan sijoittamalla ne vedonlyöntiin, jota harrastivat perustetut sijoituspankit. Suuret pankit eivät vieläkään paljasta taseitaan ja uskotaankin, että pankkien siivoamiseen tarvittaisiin Yhdysvalloissa biljoonia dollareita, joka olisi suurin osa Yhdysvaltain budjetista.
Tavaraliikenne on vähentynyt huomattavasti erityisesti Aasiassa, mutta myös muilla maanosilla. Tyhjiä kauppalaivoja on esimerkiksi amerikkalaisissa, saksalaisissa, korealaisissa ja japanilaisissa satamissa, joissa tavaraliikenne on vähentynyt kaksinumeroisella prosenttiluvulla. Lentorahdin määrä putosi tammikuussa jo lähes viidenneksen vuoden takaisesta määrästä. Etelä-Korerassa näyttää pahalta, sillä sijoittajat ovat alkaneet vetää rahojaan pois, ja vauras ja kehittynyt valtio on vaikeuksissa.
Tässä on siis lopputulos. Aasian maat ovat joutuneet kovalla kädellä karsimaan työntekijöiden ja työpaikkojen määrää. Thaimaassa on tehtaita suljettu ja satoja tuhansia irtisanottu, malesiassa 100 000 indonesialaistyöntekijää on saanut kenkää ja Kiinassa jopa 20 miljoonaa teollisuustyönteikijää on joutunut kokemaan tämän hetken heikon taloustilanteen vaikutukset. Näyttää siltä, että halpa raha on ajamassa niin suuret kuin pienetkin valtiot vaikeuksiin.
Talussanomat: Helppo raha turvottaa. Saatavissa http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2009/03/12/helppo-raha-turvottaa/20096636/12
[viitattu: 12.3.2009]
Taantuma heikentää Satakunnan satamia ja vienti teollisuutta
Suomi joutuu maksumieheksi
Korkomarkkinat ovat tästä entistä varmemmat. Samoin kuin siitä, että vahvimmat eurovaltiot pitävät rahaliiton pystyssä vaikka väkisin.
Eurovaltioiden talousnäkymiä ja luottokelpoisuutta herkeämättä puntaroivilla. Jos etsitään hyviä ja huonoja puolia. Huomataan hyviksi puoliksi esimerkiksi että epäilijöistä huolimatta Suomi selviää tästä taantumasta selvästi pienemmin vaurioin kuin useimmat muut euromaat. Suomen valtion luottokelpoisuus on maailman ehdotonta huippua, Suomi saa varmuudella rahoitusmarkkinoilta kaiken tarvitsemansa lainarahan.
Sitten huonoja puolia, Suomi kuuluu maksajiin siinä vaiheessa, kun vähävelkaisimmat eurovaltiot ryhtyvät antamaan hätärahoitusta valkaisimmille eurokumppaneilleen.
Saksa sittenkin
valmis auttamaan
Korkomarkkinoiden käsitys euroalueen valtioiden keskinäisistä suhteista on merkittävästi muuttunut sen jälkeen, kun Saksan poliittinen johto alkoi helmikuun loppupuolella pyörtää aikaisempia kovia puheitaan.
Aiemmin Saksan johto piti tiukasti kiinni periaatteesta, jonka mukaan kukin euroalueen jäsenvaltio pitäköön huolen omista raha-asioistaan. Euroalueen ylivoimaisesti vahvimman maan viesti oli tyly mutta selvä: raha-apua ei tipu.
Riskien muuttuminen
näkyy markkinoilla
Korkomarkkinoilla Saksan uusi viesti on parin viime viikon aikana mennyt perille, ja nyt markkinat uskovat eurovaltioiden keskinäiseen tukeen selvästi enemmän kuin vielä helmikuun alussa.
Muutos näkyy selvästi eurovaltioiden velkakirjojen ja näihin liittyvien luottoriskijohdannaisten noteerauksissa.
Markkinoiden mukaan heikoimpiin eli riskipitoisimpiin eurovaltioihin liittyvät riskit ovat pienentyneet ja vahvimpiin eli vähäriskisimpiin eurovaltioihin liittyvät riskit ovat hieman kasvaneet.
Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että velkaisimmilla ja suurimpia pankkiriskejä kantavilla eurovaltioilla ei ehkä olekaan niin suurta pelkoa rahahanojen sulkeutumisesta ja suoranaisesta kassakriisistä kuin vielä jokin aika sitten näytti.
Tarvittaessa
apua löytyy
Markkinanoteerausten lisäksi sävy on selvästi muuttunut myös eurovaltioiden talous- ja rahoitusnäkymiä luotaavissa analyyseissä. Luokittaja pitää yleisenä väärinkäsityksenä, että rahaliiton sopimukset estäisivät eurovaltioiden keskinäisen talous- ja rahoitusavun.
Suomen riski
olematon
Suomen jälleenrahoitusriski on yhtiön (moody) mukaan olematon, niin kuin useimmilla muillakin eurovaltioilla. Suomen luottokelpoisuusluokitus on paras mahdollinen.
Vahvat auttavat
tai kärsivät itsekin
Jos tilanne heikkenee rahoitusmarkkinoilla merkittävästi ja heikoimmat eurovaltiot ajautuvat rahoituskriisiin, on Suomella ja muilla vahvimmilla eurovaltioilla Moody'sin mukaan keinoja heikompiensa tukemiseen. Ensimmäinen ja yksinkertaisin keino olisi yhtiön mukaan sama, jolla Suomi ja muut Pohjoismaat ovat jo sopineet auttavansa Islantia.
Toinen keino olisi jo myönnettyjen luottojen muuttaminen alkuperäistä pitkäaikaisemmiksi. Kolmas keino olisi Moody'sin mukaan maksuhäiriöiden salliminen, joskin yhtiö pitää tätä kaikille eurovaltioille erittäin haitallisten seurannaisvaikutusten takia hyvin epätodennäköisenä.
Luokittaja uskoo eurovaltioiden tarvittaessa käyttävän tarjolla olevia apukeinoja. Jos ne eivät näin tee ja yksikin eurovaltio ajautuu kassakriisiin, olisivat seuraukset yhtiön mukaan kaikille eurovaltioille vielä raskaammat kuin mitä hätäavun tarjoamisesta koituisi.
Rahaliiton hajoamiseen tai yhdenkään jäsenvaltion eroamiseen Moody's ei usko alkuunkaan, vaan pitää rahaliiton hajoamisen riskiä olemattomana. mielestäni tämä taas tarkoittaa, että Suomi kuuluu siihen vahvimpien eurovaltioiden ydinryhmään, jonka tiukan paikan tullen odotetaan ilmoittautuvan heikompien jäsenmaiden tukirahoitukseen, mutta esim islannin laina oli pieni riski omasta näkökulmastani. Mutta ainakin voi tietää että suomi saa lainansa takaisin, ja saa tarvittaessa lainaa.
keskiviikko 11. maaliskuuta 2009
Lama on kaikkialla
Virpi Tiaisen kirjoittama lehtijuttu Aamulehden taloussivuilla käsittelee tämänhetkistä taantumaa ja vertaa sitä 1990-luvun lamaan. Tiainen toteaa Suomen rypevän nyt laman kourissa, mikä jää heti hieman kaivertamaan, sillä muistaakseni kukaan ei ole vielä väittänyt, että olisimme lamassa, vaan kyse on vasta taantumasta.
Tiainen on haastatellut Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtajaa, Jukka Ramstedtia, joka näkee suuren eron tämänhetkisessä tilanteessa ja 90-luvun lamassa: ”Viime lama oli kotikutoinen, nyt puhutaan maailmanlaajuisista vaikutuksista.” Toimitusjohtajan mukaan nyt on vain pakko sopeutua talousahdinkoon, joka on tullut meille muualta maailmalta. Tästä olen samaa mieltä, ja uskon, että Suomi ei yksinään voi nousta tästä tilanteesta ainoana maana maailmassa, vaan nousemme vasta siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Yhdysvallat saa taloutensa parempaan kuntoon. Vaikka emme missään tapauksessa eläkään pelkillä Yhdysvaltoihin viemillämme tuotteilla, täytyy rapakon takana tapahtua muutos, joka vaikuttaa muihin kauppakumppaneihimme ja näin ollen meihin. Yksi suuri tekijä tässä saattaa olla Yhdysvaltain autoteollisuus, johon amerikkalaiset ovat aina luottaneet ja jonka aallonharjalla he ovat jonkin verran ratsastaneet. Mikäli autoteollisuus saadaan jaloilleen, se saattaa vaikuttaa koko Yhdysvaltojen talouteen.
Ramstedt on Tiaisen mukaan myös sitä mieltä, että Suomella on paremmat edellytykset kestää lama nyt kuin viisitoista vuotta sitten oli. Ramstedt sanoo yritysten oppineen viime lamasta pitämään tallessa turvaa pahan päivän varalle, tai kuten Ramstedt itse asian ilmaisee: ”keräämään puskureita huonojen aikojen varalle”. Hän myöntää sen tosiasian, että kaikki yritykset eivät ole olleet näin kauaskatseisia, mikä on tietysti aivan luonnollista. Itselleni tuli ainakin mieleen, että osan yrityksistä ovat perustaneet nuoret yrittäjät vasta vuosituhannen vaihteen tienoilla ja sen jälkeen, eivätkä monet varmasti osaa ajatella asioita etukäteen laman kannalta, jos ovat edellisen laman aikaan olleet peruskouluikäisiä.
Toinen Tiaisen käyttämä lähde, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander, näkee, että 90-luvun lama johtui epäonnistuneesta kotimaisesta rahapolitiikasta. Nyt kai toivotaankin, että Euroopan Keskuspankki toimisi järkevästi rahapolitiikan suhteen, sillä Suomi ei siihen enää niin paljon pysty vaikuttamaan, koska on siirrytty yhteisvaluutta euroon. Pelkkä Euroopan Unionin rahapolitiikka ei nähdäkseni silti onnistu parantamaan koko maailman tilannetta, mutta toisaalta kellään ei ole absoluuttisen varmaa ratkaisua taantumaan, täytyy vain toivoa päättäjien tekevän edes suurimmaksi osaksi oikeita päätöksiä.
Kianderin mukaan tämä lama - tai taantuma, kuten itse sanoisin - jatkuu vielä pari vuotta, eli 2011 alkaisi nousu. Ilmeisesti työttömyys nousee tämänhetkisestä 7 prosentista noin 10 prosenttiin eli 250 000 ihmiseen. Tämä olisi Tiaisen tekstin mukaan kuitenkin vain puolet 90-luvun pahimmasta tilanteesta, jolloin työttömiä oli 500 000. Tämä kuulostaa suhteellisen positiiviselta, ja saattaisi viitata myös siihen, että varsinaiseen lamaan ei Suomessa oltaisi menossa. Toisaalta lamalle ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeata määritelmää, minkä takia joidenkin ihmisten mielestä voidaan jo nyt väittää Suomessa olevan lama. Löysin itse asiassa YLE:n sivuilta artikkelin, jossa juuri Jaakko Kianderin kerrotaan pitävän tämänhetkistä tilannetta lamana. (Viitattu 11.3.2009, saatavissa: http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/taantuma_-_lama_9_-_1_520337.html )
Koko Tiaisen kirjoitus vilisee sanaa lama, mikä tosiaan hieman hämmentää. Mielestäni tällaisessa tilanteessa toimittajankin kannattaisi säilyttää mieluummin optimistisuutensa kuin luoda kansalaisiin näkemystä toivottomasta lamasta. Aivan tavallinen kuluttajakin kun todennäköisesti vaikuttaa talouden tulevaisuuteen juuri kuluttamisellaan; älkäämme siis ruokkiko lamaa.
Referoitu teksti: Virpi Tiainen: ”Lama on kaikkialla”, Aamulehti 10.3.2009.