keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Kysynnän hintajousto

Kysynnän hintajousto (engl. price elasticity of demand) on taloustieteessä käytetty suure, jolla mitataan tuotteen kysynnän joustoa eli suhteellista muutosta sen suhteellisen hinnan muuttuessa. Hintajousto lasketaan kaavalla:


E_d = \frac{\rm{Suhteellinen}\ \rm{muutos}\ \rm{hy \ddot o dykkeen}\ X\ \rm{kysynn \ddot a ss \ddot a} } {\rm{Suhteellinen}\ \rm{muutos}\ \rm{hy \ddot o dykkeen}\ X\ \rm{hinnassa}}.


Jos hyödykkeen X hinta nousee 10% ja sen seurauksena hyödykkeen kysyntä laskee 20% on hintajousto silloin:

E_d = \frac{-20%} {10%}=-2.

Koska hintajousto on kaikille normaalihyödykkeille negatiivinen, eli hinnan noustessa kysyntä laskee, käytetään taloustieteellisessä kirjallisuudessa usein hintajouston itseisarvoa, sillä mielenkiinnon kohteena on yleensä nimenomaan jouston suuruus.

Vaikka valtaosa hyödykkeistä on normaalihyödykkeitä, taloustieteessä tunnetaan nk. Giffenin hyödyke ja Veblenin hyödyke, joiden hintajoustot ovat positiivisia, eli näiden hyödykkeiden kysyntä lisääntyy niiden hinnan noustessa. Positiivinen hintajousto on kuitenkin käytännössä hyvin harvinaista ja taloushistoriassa tunnetaan vain muutamia tapauksia, joissa sitä on esiintynyt.

Palkka

Palkka on työntekijöille maksettava rahasumma työtä vastaan. Palkka voidaan maksaa myös luontaisetuna, kuten ruokana ja asuntona. Nettopalkka on palkka, josta on vähennetty verot ja muut maksut.

Protektionismi

Protektionismi eli kansainväliseltä kaupalta suojautuminen ja sillä tavalla oman maan tuotannon edistäminen. Eri maat voivat asettaa muiden maiden tuotteille tulleja, jotka nostavat tuontituotteiden hintoja. Tuotteille voidaan myös asettaa kiintiöitä. Protektionismin ja tullien vuoksi kuluttajat maksavat tuotteista kalliimpia hintoja.

Kapitalismi

Yksityisomistukseen ja markkinoiden toimintaan voimavarojen kohdentajana perustuva yhteiskuntamuoto

Kysyntä ja tarjonta

Kysyntä ja tarjonta määräävät taloustieteen teorian mukaan hyödykkeen hinnan ja tuotannon määrän markkinoilla.

Kauppatase

Kansantalouden tavaratuonnin ja -viennin arvo tiettynä ajanjaksona.

Vaihtotase

Vaihtotase kuvaa juoksevien ulkomaisten taloustoimien kuten tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan, tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen vaikutusta kansantuloon sekä kansantalouden säästämisen ja investointien väliseen tasapainoon.

Bruttokansantuote

Bruttokansantuote (BKT) on kokonaistuotannon mitta kansantaloudessa. Sille on useita eri laskutapoja, mutta lopputulos on kaikissa sama. Se tarkoittaa jossain maassa toimivien tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tiettynä ajanjaksona tuottamien lopputuotteiden summaa rahassa. Tavaroiden lisäksi siihen sisältyvät palvelut.

Revalvaatio

Revalvaatio on valuutan ulkoisen arvon korotus suhteessa muihin valuuttoihin. Termiä revalvaatio käytetään, kun valuutan arvo on kiinnitetty. Jos arvo määräytyy vapaasti markkinoilla, puhutaan valuutan vahvistumisesta. Revalvaation vastakohta on devalvaatio.

Devalvaatio

Devalvaatio tarkoittaa kotimaan rahan arvon tarkoituksellista alentamista suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. Devalvointia käytetään rahapolitiikan keinona maan teollisuuden ja viennin kilpailukyvyn parantamiseksi. Kun maan valuutan arvo alenenee, maan vientituotteet suhteellisesti halpenevat. Maahan tuotujen tuotteiden hinnat puolestaan kasvavat. Vientiteollisuus siis hyötyy devalvaatiosta. Maan kauppatase paranee devalvaation seurauksena, jos Marshall-Lerner-ehto täyttyy eli viennin ja tuonnin hintajoustojen summan itseisarvo on yli yksi.

Bruttokansantuote

Bruttokansantuote on maassa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen yhteenlaskettu arvo eli kansantalouden kokonaistuotannon arvo.

Devalvaatio

Valuuttakurssipoliittinen toimi, jolla lasketaan kotimaan valuutan arvoa suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin.

Hyötyteoria

Käsitys, jonka mukaan hyödykkeen kulutuksessa koettu hyöty määrää sen arvon.

Giffenin hyödyke (Giffen good)

Hyödyke, jonka kysyntäkäyrä nousee oikealle.

INFLAATIO

Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan arvon alenemista sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua.

Lama.

Lama tarkoittaa tavallista pidempää ja syvempää talouden matalasuhdannetta. Koska lamalle ei ole täsmällistä määritelmää, se on käytännössä nimitys tavallista vakavammalle taloudelliselle taantumalle.

Laman seurauksena usein teollisuustuotanto vähene, irtisanomiset sekä lomautukset lisääntyvät ja kulutus laskee, mikä osaltaan jouduttaa inflaatiota. Näin ollen lama vaikuttaa myös kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin.

Ceteris paribus

Muiden tekijöiden pysyessä ennallaan. Eli vain yksi tekijä kerrallaan muuttuu.

perjantai 16. tammikuuta 2009

Tervetuloa blogiin R1!


Olemme avanneet ryhmällemme oman blogimme ja nyt tarkoituksena on blogin aktiivinen käyttö. Tänne tulemme kirjoittamaan mm. kansantaloudellisia määritelmiä, termejä sekä vähän syvällisempiä pohdintoja liittyen kansantalouteen.

Kuvassa on Adam Smith (1723-1790), jota on usein kutsuttu "kansantaloustieteen isäksi". Smith oli suuri synteesin tekijä, ei ensijaisesti uuden tekijä. Hän yhdisteli aiemmin esitettyjä ajatuksia kriittisesti. Hänen tunnetuin teoksensa on The Wealth of Nations, Kansakuntien varallisuus.