Töissä vain statuksen takia?

Nuorilla on tässä vaiheessa kovat paineet työnteon suhteen. Raha ei välttämättä ole se, joka ratkaisisi opiskelijan motivaation työnhakemiseen, vaan myös sosiaalisella paineella on merkitystä. Paineita voi aiheuttaa toiset opiskelijat, ystävät tai vanhemmat. Yleensä vanhemmat odottavat opiskelijalta taloudellista itsenäisyyttä. Opintopsykologi Heini-Maria Pietilän mukaan työssä käyminen vaikuttaa myös nuorten itse tuntoon.

Pietilä sanoo, että työssäkäynti vahvistaa opiskelijan tunnetta oman elämänsä hallinnasta ja tukee itsenäistymisprosessia. Opiskelija usein ilmaisee näin haluavansa pärjätä omillaan.

Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen opinto-ohjausta tarjoava journalistiikan assistentti ja tutkija Panu Uotilan mukaan opiskelijalta voi tuntua ahdistavalta, jos hänellä on vaikeuksia saada oman alantyöpaikkaa. Mutta mielestäni kuitenkin työ kuin työ olisi syytä ottaa tässä vaiheessa vastaan, sillä tilanne työpaikkojen suhteen on heikko.

Sosiaaliset paineet vaikuttavat monelta suunnalta. Työskentely tuo opiskelijalle arvostusta yhtä lailla kuin kenelle tahansa kansalaiselle.

Heini-Maria Pietilä on sitä mieltä, että opettajat arvostavat opiskelijoita, joilla on kokemusta omalta koulutusalaltaan, mutta myös työkokemus ylipäänsä on arvostettua. Ja onhan tämä totta, kun yrittää hakea töitä on etupäässä ne, joilla on aikaisempaa työkokemusta. Oli se sitten miltä alalta tahansa, mutta mieluiten juuri kyseiseltä alalta, josta hakee töitä.

Teknillisessä korkeakoulussa on myös huomattu, että sosiaalinen painostus työntekoon on aika rajua.

Opintopsykologi Timo Tapola TKK:sta sanoo, että heillä työskentely oman alan työpaikoissa on muodostunut melkeinpä säännöksi. Perinteenä on, että opiskelijoita palkataan avustaviin töihin, jolloin opiskelun annetaan jäädä sivummalle. Työnteosta opiskelijat saavat varmasti opiskeluun hyviä neuvoja ja kokemusta alasta. Mielestäni fyysinen työ on kuitenkin parasta oppimista.

TKK:n opiskelijat pääsevät yleensä viimeistään kolmantena tai neljäntenä opiskeluvuotena alan kesätöihin. Paine tehdä työtä kasvaa kuitenkin opiskeluvuosien myötä.

Jo kuudennella vuodella oleva opiskelija, joka ei ole ollut alalla töissä, on kovan sosiaalisen paineen alla, kertoo Tapola.

Hän suosittelee opiskelijoiden keskustelevan keskenään, muun muassa sellaisten kanssa ketkä ovat jääneet ilman kesätöitä. Kavereilta voi kysellä, mitkä ovat niitä keinoja millä pääsee alan töihin. Opiskelijatoverit voivat antaa sellaista tietoa, millä saa kiinnitettyä työnantajan mielenkiinnon.

Heini-Maria Pietilän mukaan paineiden keskellä on tärkeä säilyttää tunne siitä, että elää omalta tuntuvaa elämää. Pitää myös muistaa tehdä asioita, jotka tuottavat mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia.

Lähde: Talous Sanomat 27.3.2009

Viitattu: [27.3.2009]

Huoltotase

Huoltotase osoittaa, kuinka suuria kokonaistarjonta ja -kysyntä ovat olleet vuoden aikana. Kokonaistarjonta muodostuu kotimaisesta tuotannosta eli BKT:sta sekä tavaroiden ja palvelusten tuonnista. Kokonaiskysyntä muodostuu tavaroiden ja palvelusten viennistä, kulutusmenoista sekä investointimenoista.

Työvoimapula huolestuttaa

Tähän pulaan on monta eri syytä. Vientialojen työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa ainakin väliaikaisesti. Kotimaan hoitoaloilla on edelleen työvoimapulaa.

Rahaa tarvitaan lisää talouteen tai sitten sen kierrätystä on vauhditettava kaikin keinoin. Suomen taloudessa välttämättömin raha kansantalouteen ja sen kasvuun tulee vientitulona. Jos vientiä ei olisi, bruttokansantuotteen arvo ja kansantulo henkeä kohden olisivat vain mahdottoman pieni osa nykyisestä.

Työvoimapulan yksi malli on pula sairaanhoitajista ja muusta hoitohenkilökunnasta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Tällä hetkellä pelkästään sairaanhoitajia puuttuu 350. Myös muuta hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitäkin puuttuu.

Hus palkkaa pulaansa sairaanhoitajia Filippiineiltä. Sairaanhoitajia on lähtenyt töihin Ruotsiin, Norjaan ja Lähi-idän maihin. Työvoimaa ei ole mistä ottaa, koska esimerkiksi sairaanhoitajien työttömyysaste on koko maassa hyvin alhainen. Yksin Husista jää eläkkeelle seuraavien 12 vuoden aikana 2 600 hoitajaa.

Hoidettavia riittää ja tulee koko ajan lisää. Sen takaa väestön ikääntyminen ja ehkä myös huonontuneen elämäntavat. Ennusteen mukaan myös hammaslääkäreistä on kohta pulaa, koska koulutusta leikattiin takavuosina. Suomi ei sijoitu vieläkään kovin korkealle maailman terveystilastoissa. Sairastavuutta pitäisi vähentää korostamalla terveyden merkitystä ja terveitä elämäntapoja koululiikunnasta alkaen.

Kahden vuoden lamaannus

Meneillään oleva taantuma on taloushistoriassa poikkeuksellinen. Koko teollistunut maailma kärsii siitä samanaikaisesti, se koskee rahoitussektoria, teollisuutta, palveluja, investointeja, kaikkea.

Syyttävä sormi osoittaa Yhdysvaltoihin, etenkin ahneisiin amerikkalaisiin investointipankkiireihin, joiden vastuuttomuudesta kaikki saavat nyt kärsiä.

New Yorkin yliopiston professori Nouriel Roubini alkoi varoitella jo 2006, että asuntokupla johtaa vääjäämättä syvään lamaan. Hänen mukaansa Yhdysvallat on parhaassa tapauksessa vasta taantuman puolessa välissä. Yhdysvalloissa asuva suomalainen taloustieteen professori Bengt Holmström on Roubinin kanssa samoilla linjoilla. Hän pelkää, että kansainvälinen talouskriisi pitkittyy ja Yhdysvaltojen pankkisotkut leviävät entistä laajemmin Eurooppaan.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tutkimusjohtaja Olivier Blanchard arvioi, että maailmatalouden kasvu taantuu tänä vuonna 0,5 prosenttiin. Se on alhaisin luku toisen maailmansodan jälkeen. Merrill Lynchin ekonomisti David Rosenberg ei puhu enää taantumasta, vaan lamasta. Hän uskoo, että Yhdysvaltain osakemarkkinat putoavat vielä 20 prosenttia ja asuntojen hinnat 15 prosenttia ennen kuin pohja saavutetaan. Kansainvälistä taloutta analysoivan RGE-monitorin pääanalyytikko Christian Menegatti pitää tilannetta vielä synkempänä. Hän ennusti tammikuun puolivälissä, että Yhdysvaltain osakeindeksit saattavat romahtaa vielä 40 prosenttia.

Kansainvälisten sijoitusrahastojen johtajat ennustavat, että pörssikurssit kääntyvät nousuun tänä vuonna. Taaleritehtaan rahastoyhtiön toimitusjohtaja Esko Immosen mukaan ensimmäisiä nousun merkkejä kannattaa etsiä yritysten tilauskannasta. Kun teollisuudelle alkaa kertyä uusia tilauksia, tietää se, että työllisyys alkaa kohentua ja yritysten tulokset parantua. Immonen ennustaa, että talouskehitys kääntyy paremmaksi aikaisintaan 2010. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Paavo Suni hakee ensimmäisiä nousun merkkejä Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta, mistä finanssikriisi sai alkunsa 2007. Hän uskoo, että uusi nousukausi alkaa, kun asuntojen hintojen lasku pysähtyy. Rikkaiden teollisuusmaiden järjestön OECD:n pääsihteeri Angel Gurria uskoo, että talouskurjuus jatkuu ainakin vuoden 2010 puoliväliin. Hänen mukaansa ensimmäinen normaali vuosi tulee olemaan 2011. Gurria korostaa, että kysymys on puhtaasta arvauksesta – kukaan ei voi tietää, mitä lähikuukaudet tuovat tullessaan.

Monet ennustavat, että Yhdysvallat menettää mahtiasemansa ja Kiina nousee entistä tärkeämmäksi tekijäksi sekä taloudessa että politiikassa. Edessä on kuitenkin suuria vaaroja. Maailmantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät, jos valtiot alkavat ahdingossaan suojata markkinoitaan ulkomaiselta kilpailulta.

Suomen Kuvalehti SK7 13.2.2009 (viitattu 26.3.2009)

Jo joka viides nuori työtön

Työttömyys on lähtenyt rajuun kasvuun ja Tilastokeskuksen mukaan 15-24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli helmikuussa 19,8 prosenttia, mikä on 3,3 %-yksikköä korkeampi kuin viime vuoden helmikuussa.

Työttömien määrä yleensä nousi 7,6 prosenttiin eli 200 000:een. Vuosi sitten työttömyys- % oli 6,4. Tammikuusta työttömien määrä on noussut 16 000 hengellä.

Miesten työttömyysaste on suurempi kuin naisilla, 8,1 %. Naisten työttömyysaste on pysynyt samalla tasolla kuin vuosi sitten, n. 7 %, kun miesten on noussut 2,3 %-yksiköllä.

Matalin työttömyysaste on Etelä-Suomen läänissä 6,5%, kun taas pahinta työttömyys on Itä-Suomen läänissä 11,6%.

Lomautukset ovat myös kasvussa. Vuosi sitten lomautettuna oli 10 000 henkeä, kun tämän vuoden helmikuun luku Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan on 32 000. Myös ryhmälomautettujen määrä on kasvanut helmikuusta maaliskuuhun 10 000 henkeä.

Kauppalehti.fi [Viitattu 24.3.09]

asuntovelka

Asuntovelallisen kannatttaa korjata korkoale verokorttiinsa

Asuntolainojen korkojen nopea aleneminen saattaa tuoda monelle perheelle ikävän yllätyksen: ensi vuoden lopussa posti tuo maksettavaksi useiden satojen lisäverot.

Moni on ollut varmasti innoissaan romahteista koroista ja unohtaneet kokonaan verottajan ja verovähennyksen. Tämä laskuoppi toimii yksinkertaisesti: mitä vähemmän velkainen maksaa korkoja, sitä vähemmän hän saa vähentää asuntolainansa korkoja veroista.

Antti Kautto

Bemari ja Mersu = Pakkoliitto

Veriviholliset BMW ja Mercedes-Benz ovat ajautumassa vääjäämättä toistensa syliin. Saksalaisten autoasiantuntijoiden mukaan Mersua valmistavan Daimler-konsernin 17 helmikuuta julkistama katastrofitulos vain vahvistaa tietä kilpailevien merkkien pakkoliittoon.
Molempien merkkien täytyy eloon jäädäkseen leikata kustannuksiaan reippaasti ja löytää jostain entistä enemmän rahaa haastavaan tuotekehittelyyn. Yksin niillä ei ole varaa yhtälön ratkaisemiseksi. Vaihtoehtona pidätään vain yhteistyötä, mikä ei varmasti tule olemaan halutuin ratkaisu.
Saksalaislehdessä on kerrottu, että konsernit olisivat jo allekirjoittaneet alustavan yhteistyösopimuksen tuotekehittelystä. Sopimuksen uskotaan koskevan tässä vaiheessa tulevaisuuden teknologiaa. Kumpikaan osapuoli ei ole vahvistanut uutista.
Jatkossa konsernien uskotaan laajentavan yhteistyötä mm. alihankintoihin sekä vaihteistojen ja moottoreiden valmistukseen.
BMW:tä ja Daimleria uhkaavat muiden kilpailijoiden liittoumat. Pelkästään kotimaassa Saksassa Audia, Volkswagenia ja Porschea valmistava VW/Porsche-konserni pystyy jyräämään voimallaan.
Daimlerin viime vuoden tulos romahti lähes 70 prosenttia 2,7 miljardiin euroon. Tänään julkistettu surkea tilinpäätös yllätti kaikki ennusteet. Tilikauden viimeisen neljänneksen tulos valahti 1,5 miljardia euroa tappiolle. Vuosi sitten se teki neljänneksellä 1,7 miljardia voittoa. Chryslerin myyntikulut rasittivat yhä tulosta yli 220 miljoonalla eurolla.
Tänä vuonna Daimlerin tuloksen odotetaan putoavan viime vuotta huonommaksi.

Kauppalehti. [Viitattu 18.3.2009] Saatavissa: http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/02/19180&ext=rss