Sinä pysyt töissä pitempään.

Hallituksen päätös nostaa eläkeikää ei saanut aikaan hurjia suosionosoituksia. Kysymys kuuluu, ymmärtääkö tavallinen palkansaaja hallituksen asialle antamat perustelut? Tyytyykö palkansaaja tyynesti osaansa, jotta hyvinvointipalvelut ja nuoriso pelastuvat?

Työterveyslaitoksen professori Matti Ylikoski on epäilevä. Suuren uutisen kohdatessa, murhe omasta tilanteesta jättää usein muiden tarpeet vähemmälle huomiolle. Ylikosken mukaan ihminen ei välttämättä edes rekisteröi, miten päättäjä perustelevat palkansaajan uhrauksen välttämättömyyttä.

Ihmiset miettivät ensin, miten asia itseä koskee. Sen jälkeen ihmetellään, miksi se koskee juuri minua. Jos näihin kysymyksiin ei löydy vastausta, pää saattaa yksinkertaisesti hajota. Jotta hallituksen päätös todella pidentäisi työikää ja sillä saavutettaisiin halutut tavoitteet, kansalaisten on pidettävä eläkeiän nostamista oikeudenmukaisena ja järkevänä.

On monia perusteluja, joilla 65-vuotiaaksi jaksamisen voi todistaa päättäjien metkuksi. Ensinnäkin työelämässä ei voi sinnitellä, jos työtä ei ole. Uutiset, jotka kertovat irtisanomisista ja vanhemman työväen seulomisesta eläkeputkiin, vetävät mattoa ministereiden argumenttien alta. Myös esimerkiksi johtoportaan varhaisempi eläköityminen saattaa heikentää joidenkin motivaatiota jatkaa työelämän parissa 65 ikävuoteen asti.

Psykologi ja psykoterapeutti Annukka Merikallion mielestä eläkeiän nosto on suuri asia. Se satuttaa, vaikka 2 vuoden lisä työelämän pituuteen koskeekin vasta vuonna 1959 ja myöhemmin syntyneitä. Merikallio uskookin että enemmistö työntekijöistä vaihtaa vapaalle niin pian kuin suinkin voi. Suurin osa ihmisistä pääsee eläkkeelle. Selvä vähemmistö ovat ne, jotka kokevat joutuvansa eläkkeelle.

Ristiriita viesteissä ihmetyttää Merikalliota. Ei ole kulunut kauan aikaa siitä, kun puhuttiin luonnollisesta poistumasta yrityksissä. Ikääntyvät työntekijät olivat ylimääräinen kuluerä yrityksille. Nyt kuitenkin samojen ns. kuluerien tulisi jatkaa työtä 65 vuoden ikään asti, vaikka aikaisemmin eivät saaneet olla töissä edes 63-vuotiaiksi. Tämä on psykologin mielestä erityisen koomista.

Monet ihmiset ovat suunnitelleet jo mitä tekevät eläkkeellä. Miten käy kun unelmat siirtyvät muutaman vuoden eteenpäin? Eläkeiän korotus lisää stressiä, sillä ihmiset tuntevat itsensä petetyiksi. Samalla tunne siitä, että oma elämä ei ole hallinnassa saattaa lisääntyä. Merikallio ei kuitenkaan odota eläkeiän nostamisen synnyttävän uutta masennusta, kuitenkin ne joilla on ollut taipumusta synkkyyteen, saattavat kuitenkin saada lisää oireita.

Hallitus perusteli eläkeiän nostamista koko ajan pidentyvällä elinajan odotuksella. Eliniän odote kasvaa joka vuosi noin kolmella kuukaudella. Ihmisten työkyky kehittyy 55 vuoden jälkeen eri suuntiin. Toiset pysyvät ns. ikinuorina kun osa ikätovereista joutuu työkyvyttömyys eläkkeelle. Yritysten on tultava vastaan jos ihmisten edellytetään olevan töissä pitempään. Matti Ylikoski vaatii, että on luotava ohjelmia, joissa työntekijä, esimies ja työterveydenhuolto pohtivat yhdessä asioita. On autettava ihmisiä parantumaan työn rasituksista sekä parannettava työelämän laatua nuoresta alkaen.

Eläkeiän nosto. Talouselämä. [Viitattu 9.3.2009] Saatavissa:http://www.talouselama.fi/tyoelama/article248233.ece