Olemme avanneet ryhmällemme oman blogimme ja nyt tarkoituksena on blogin aktiivinen käyttö. Tänne tulemme kirjoittamaan mm. kansantaloudellisia määritelmiä, termejä sekä vähän syvällisempiä pohdintoja liittyen kansantalouteen.
Kuvassa on Adam Smith (1723-1790), jota on usein kutsuttu "kansantaloustieteen isäksi". Smith oli suuri synteesin tekijä, ei ensijaisesti uuden tekijä. Hän yhdisteli aiemmin esitettyjä ajatuksia kriittisesti. Hänen tunnetuin teoksensa on The Wealth of Nations, Kansakuntien varallisuus.
Kuvassa on Adam Smith (1723-1790), jota on usein kutsuttu "kansantaloustieteen isäksi". Smith oli suuri synteesin tekijä, ei ensijaisesti uuden tekijä. Hän yhdisteli aiemmin esitettyjä ajatuksia kriittisesti. Hänen tunnetuin teoksensa on The Wealth of Nations, Kansakuntien varallisuus.
Tässä vähän nippelitietoo papukaijoista.
VastaaPoistaUlkonäkö
Papukaijat ovat yleensä hyvin värikkäitä. Varsinkin isommilla linnuilla on hyvin voimakkaat värit. Papukaijan tunnusmerkki on käyrä, suuri ja voimakas nokka, jonka vuoksi niitä kutsutaan toisinaan koukkunokiksi. Jaloissa on neljä varvasta kussakin, joista kaksi osoittaa eteen ja kaksi taakse.
Koko
Papukaijojen koot vaihtelevat paljon. Pienimmät papukaijat ovat jopa alle kymmenen senttimetrin pituisia (esim. ecuadorinaranen), suurimmat taas lähestulkoon metrin pituisia ja painavat yli kilon (esim. hyasinttiara).
Levinneisyys
Papukaijoja elää luonnonvaraisina useimmissa lämpimissä maissa, muun muassa Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Länsi-Afrikassa. Suurin osa lajeista on kotoisin Australiasta ja Keski- ja Etelä-Amerikasta. Australiasta kotoisin olevilla pienillä linnuilla on usein miellyttävämpi ääni kuin muilla papukaijoilla.
Aistit
Papukaijat ovat tarkkoja kuuntelemaan, myös niiden näköaisti on tarkka. Yleensä lintujen heikoin aisti on hajuaisti. Papukaijat kyllä "haistavat" huonon tai pilaantuneen ruuan, mutta jos sen ulkonäkö tai haju ei kerro pilaantumisesta, linnut maistavat sitä.
Puhetaito
Papukaijat tunnetaan kyvystään matkia esim. ihmisen puhetta.
Täs vähän lisää viel nippelitietoo MUSTASTA AUKOSTA
VastaaPoistaMusta aukko on massakeskittymä, jonka painovoima on niin suuri, että sen pakonopeus ylittää valonnopeuden. Tällöin edes valo ei pääse pakenemaan sieltä, ja kohde näyttää mustalta. Ensimmäisenä termiä 'musta aukko' käytti vuonna 1967 John Wheeler, mutta jo vuonna 1784 englantilainen geologi John Michell pohti ajatusta, ja häneltä luultavasti sai vaikutteita Laplace, joka teoksessaan Exposition du système du Monde (Maailmanjärjestelmän esitys, 1796) esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Professori Stephen Hawkingin esittämän teorian mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.
Mustien aukkojen suora havaitseminen on vaikeaa. Ne voi havaita vain sen vaikutuksen perusteella, joka niillä on ympäristöönsä. Esimerkiksi valon taipuminen tai tähden kiertäminen ympäri pistettä, jossa ei näytä olevan mitään, antaa viitteen mustan aukon olemassaolosta. Koska materian syöksyessä mustaan aukkoon syntyy voimakasta röntgensäteilyä, on voimakas röntgenlähde myös mahdollinen musta aukko.
Mustan aukon keskuksen ajatellaan olevan singulariteetti. Se on pistemäinen kohde, johon on keskittynyt kaikki mustan aukon massa; atomin, tähden tai jopa miljoonien tähtien massa. Mustan aukon näkyvä raja, jonka sisäpuolella pakonopeus ylittää valonnopeuden, on nimetty tapahtumahorisontiksi.
Pyörivällä mustalla aukolla on vielä toinenkin tapahtumahorisontti, ellipsin muotoinen stationaarisyysraja. Se on raja jonka sisäpuolella mikään kappale ei voi pysyä levossa, vaan musta aukko tempaisee kaiken sinne joutuvan vastustamattomaan pyörimisliikkeeseen. Stationaarisyysrajan ja tapahtumahorisontin välistä aluetta kutsutaan ergosfääriksi. Osa ergosfääriin joutuvasta aineesta sinkoutuu ulos mustan aukon vaikutuspiiristä.
Mustista aukoista on olemassa kolme mallia:
* Schwarzschildin aukko: pyörimätön musta aukko, jolla on vain singulariteetti ja tapahtumahorisontti
* Kerrin aukko: pyörivä musta aukko, jolla on edellisten lisäksi myös ergosfääri
* Reissner-Nordströmin aukko: sähkövarauksellinen musta aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia, joiden välissä aika- ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa
Teoreettinen astrofysiikka tuntee myös käsitteen alaston singulariteetti; tällainen syntyy, mikäli aukon pyörimisnopeus ylittää Schwarzschildin säteen kohdalla valon nopeuden. Tällöin tapahtumahorisontti repeytyy ja paljastaa sisällä olevan singulariteetin.
Teoreettisessa astrofysiikassa tunnetaan myös valkoinen aukko, mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka mahdollisesti on lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisten aukkojen ongelmana on, että niiden sylkemä aine tiivistyisi todennäköisesti hyvin nopeasti oman painovoimansa vaikutuksesta, ja luhistuisi mustaksi aukoksi, joka nielaisisi valkoisen aukon. Jos valkoisia aukkoja on olemassa, ne voisivat teoriassa tarjota ehtymättömän energianlähteen, mikäli niiden tuottama aine ja energia voitaisiin kerätä talteen ja hyödyntää.